#KulttuuriVOS ja taiteen rahoituksen uudet tuulet

By: Hanna Ojamo

Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti yhdessä Sitran kanssa kuluneella viikolla julkistamistilaisuuden, jossa käsiteltiin asiantuntijatyöryhmän tämän hetkistä versiota uudeksi VOS-rahoitusjärjestelmän laiksi. Valtionosuusjärjestelmän uudistusta on valmisteltu työryhmän johdolla vuodesta 2016, jolloin silloinen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) asetti työryhmän pohtimaan valtionrahoituksen nykyaikaistamista ja uuden lain valmistelua. Asiantuntijatyöryhmän esitys luovutetaan ministeri Sampo Terholle tammikuussa 2017. Tulossa on muutoksia kolmeen eri lakiin eli museolakiin, uusi laki esittävistä taiteista (ent. teatteri- ja orkesterilaki) sekä lakiin opetus-ja kulttuuritoimen rahoituksesta.

”Sitra on ollut prosessissa neutraali toimija ja fasilitaattori” kertoo projektijohtaja Helena Mustikainen Sitrasta. ”Sitra on ollut mahdollistamassa asiantuntijatyöryhmän työskentelyä sekä laajempaa kentän osallistumista, kun taas OKM on vastannut lakipuolesta.” On ollut hienoa seurata, kuinka asiantuntijat ovat saaneet tehdä uudistustyötä yhdessä lainsäätäjien kanssa ja hakeneet näkemyksiä laajemmin kentältä. Logiikkana tässä on ollut se, että asiantuntijatyöryhmä työskentelee tiivisti yhdessä, mutta kuuntelee laajasti kentän erilaisia näkemyksiä. Asiantuntijatyöryhmässä, mukaan lukien ministeriön sihteeristö ja Sitran asiantuntijat, on ollut hyvä henki ja tekemisen meininki, mutta kentällä on ollut erittäin merkittävä rooli tiedon ja näkemysten tuottamisessa. (Mustikainen 27.11.2017).

Mustikainen kertoo lakiprosessin ensimmäisen vaiheen suunnittelusta yhdessä Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Osaaminen ja kokemukset kentän ja taideorganisaatioiden osallistamiseen #kulttuuriVOS-prosessiin toi Sitra tukemaan ministeriön tarvetta saada kenttä mukaan. ”Sitrassa hyödynnettiin prosessin suunnittelussa laajasti kokemuksia vastaavista prosesseista. Lähtökohtana olivat ministerinkin kanssa käydyissä keskusteluissa esiin tuodut Sitran Elinvoimafoorumit sekä sisällöllisesti taustalla oli Sotestakin tuttu ajatusmalli, jossa lähtökohtana olivat asiakkaat, sen jälkeen palvelut ja lopulta näiden pohjalta rakennetaan rahoitusmalli. Otsikot ja tarkemmat sisällöt sovittiin yhdessä OKM:n kanssa. Kolmen ison työpajan, joista kussakin oli 150-200 osallistujaa, työn seurauksena muodostettiin lakia pohjustamaan kahdeksan teesiä ja neljä rahoituksen periaatetta”, Mustikainen sanoo.

Samaan aikaan toukokuussa kulttuuriministerin salkun napannut Sampo Terho (Sin.) perusti työryhmän lokakuun lopulla 2017 pohtimaan kuntien kulttuuritoimintalakia sekä taidepolitiikkaa. Asetetun kuntatyöryhmän pysyvänä asiantuntijana toimii kulttuuripoliittisen tutkimuksen seuran CUPORE:n edustaja. Suomessa taidetta ja taidelaitoksia on perinteisesti tuettu sekä valtion että kuntien taholta, ja kuntien asema sivistyksen ja koulutuksen tarjoajina on poikkeuksellisen voimakas. Sote-uudistuksen astuessa voimaan sosiaali-ja terveyspalvelut siirtyvät kokonaan maakuntahllinnolle, jolloin kulttuuri, vapaa-aika, liikunta, sivistys ja taide nousevat kunnan strategisen johtamisen keskiöön budjetissa.

Kävin lokakuussa puhumassa VOS-uudistuksen taustoista USA:ssa Social Theory, Politics and the Arts-konferenssissa. Siellä käydyissä keskusteluissa huoleksi muodostui suomalaisten vimma rikkoa hyvinvointivaltiota vauhdilla samaan tapaan kuin Hollannissa on tehty.

Kuntien ja valtion välinen kädenvääntö on noussut viime aikoina useassa puheenvuorossa esiin. On pohdittu, luoko VOS-uudistus painetta lisärahoituksen suuntaan kulttuurilaitoksille ja organisaatioille, kun uusi VOS lupaa avata valtion rahahanat myös vapaan kentän toimijoille, ja tuoda rahoituksen piiriin myös uusia taideorganisaatioita esittävien taiteiden ja museoiden lisäksi. Perinteisesti Taiteen edistämiskeskus on rahoittanut näitä organisaatioita. Nyt uudessa lakiluonnoksessa esitetään, että harkinnanvarainen tuki sisällytetään jatkossa VOS-tukeen, joka porrastetaan niin että sitä voi hakea 1-, 3- tai 5-vuotiseen, ei-jatkuvaan toimintaan. Tähän asti valtion VOS-laitokset ovat tarkastuttaneet toimintansa joka neljäs vuosi. Nyt rahoituksen arviointiin tulee uusi kolmen vuoden tiheämpi sykli, ja kriteeristöä sen myöntämiseen tarkennetaan. Tuesta päättäisi jatkossakin taideorganisaatioiden esityksestä Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Taidelaitosten kriteeristö on niin ikään tuoreeltaan herättänyt keskustelua. Kuka arvioi, minkälaiset organisaatiot pääsevät tuen piiriin? Miten kriteeristöä käytännössä sovelletaan toimintaprofiililtaan hyvinkin erilaisiin organisaatioihin? Uusi lakiluonnos jättää paljon pohdittavaa myös taideorganisaatioiden johtamisen ja rahoituksen kannalta jatkossa. Ennen kuin uusi laki tulee voimaan, olisikin tärkeää käydä kriteeristö läpi ja arvioida, minkälaisia arvoja se edustaa. Populistisen markkinaliberalismin sijaan taide ja tiede tulisi nähdä vapaana poliittisesta ohjailusta. Suomalaisen arms’ length -perinteen mukaisesti valtiovalta ei sekaannu taideorganisaatioden toimintaan ja sisältöön. Rahoituksella voidaan kulttuuripoliittisena työkaluna uuden lain myötä ohjailla potentiaalisesti jatkossa merkittävälläkin tavalla taideorganisaatioiden sisältöä luomalla esimerkiksi painetta lipputulojen, ulkopuolisen rahoituksen ja porkkanoiden avulla (incentives).

Jää nähtäväksi, millä tavalla taideorganisaaatiot reagoivat tähän. Haastavaksi kokonaisuuden tekee myös se, että samalla kun uusi laki tulee 2018 voimaan, taiteen tuotanto-olosuhteet ovat jatkuvassa muutoksessa. Julkisuudessa käytävässä keskustelussa on noussut esiin myös se tosiseikka, että nykyinen laki sallii jatkossa voimakkaankin puuttumisen taiteen rahoitukseen nopeammalla syklillä kuin aikaisemmin. Tämä vaihtelu on  altista vallitseville poliittisille olosuhteille, sillä arvot kulttuuripoliittisen päätöksenteon takana vaihtelevat suuresti eri puolueiden välillä.

 

 

Hanna Ojamo on väitöskirjatutkija Taidejohtamisen ja yrittäjyyden tohtoriohjelmassa Taideyliopistossa. Hän tutkii englanninkielisessä väitösprojektissaan (2017–2020) VOS-rahoitusuudistuksen vaikutusta taideorganisaatioiden johtamiseen kulttuuripolitiikan ja sosiologian näkökulmasta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s