Yrittäjyyden mahdottomuuden olematon keveys kuvataiteen kentällä

By: Kira Sjöberg

Kun vuonna 2008 lähdin yrittämään kuvataiteen kentällä ArtShortCut brändin alla, en tiennyt mihin pääni pistin. Olin juuri tullut Suomeen ja harjoittelussa OKMllä ajattelin, että nyt pitäisi edistää yrittäjyyttä kulttuurikentällä. ArtShortCut oli lähtenyt jo liikkeelle Lontoossa, joten ajattelin, että jatkankin sitä täällä. Minulla oli visio ja missioni oli demokratisoida taidemarkkinoita, luoda paremmat edellytykset taiteilijoille saada elantoa ja ylipäätänsä nostaa taiteilijuus ammattilaisuutena esille – myös taidekentän ulkopuolella. Halusin luoda oikotien taiteeseen.

Kira <3 ArtShortCut

Taiteen laajemmat kaupalliset mahdollisuudet perinteisen galleria/huutokauppa-markkinan ulkopuolella olivat kiinnostukseni kohteena. Perinteisillä taidemarkkinoilla taide nähdään ja taidetta käsitellään esineenä, kuten maalauksena tai esityksenä. Suorastaan pyhänä sanomana jostakin. Tämä malli voineen jäljittää kirjoitetun taidehistorian alkutaipaleelle ja itse #Vasarin kynään. Vuosisatojen saatossa yhteiskunta muuttui, mutta tämä ajattelumalli jatkui. Teollisen vallankumouksen myötä taide enemmän tai vähemmän nostettiin edelleen pyhästä hyödykkeestä jonkinasteiselle jalustalle – jolla se on ollut pitkään.

Itse ajattelin aloittaessani toimintaani vuonna 2008, että taide on paljon muutakin. Taiteen markkinat ovat paljon laajemmat kuin voisimme kuvitellakaan.

Taiteen markkinat ovat luovuuden markkinat. Taiteen markkinat ovat sisältöjen markkinat.

Taiteilija koulutetaan kyseenalaistamaan itseään ja ympäristöään. Taiteilija koulutetaan pohtimaan asioita ”laatikon ulkopuolelta”. Taiteilija koulutetaan ajattelemaan maailmaa ilman ratkaisuja. Kuten joskus kirjoitin Luovan Suomen blogiin; Taiteilija koulutetaan havainnoimaan ympäristöään ja luomaan uusia todellisuuksia. Taiteilija opetetaan näkemään näkymätön ja kysymään miksi tämä on tärkeää?

Näistä todellisuuksista voi syntyä erilaisten osaamisten yhteistyöllä uutta ajattelua, liiketoimintaa – ja lopulta uusia rakenteita ja toimintatapoja. ArtShortCutin kautta halusin tuoda tätä sanomaa ja uusia taidemarkkinoita lähemmäksi taiteen maailmaa. Tein tämän yrittämällä, yrittämällä ja edelleen yrittämällä kentällä, jossa apurahat ja ei-liiketoimintalähtöinen ajattelu jylläsi. Muutosvastustus taidekentällä oli kova.

Apurahat ovat suomalaisen taidekentän ansaintalogiikan perusta. Kuten #Taideyliopiston Paula Tuovinen kirjoitti pari viikkoa sitten #Sitran blogissa, että tästä ajattelusta on päästävä eroon. Taideyliopiston strategiaa lukiessa on tämä uudenlainen taiteen markkina ymmärretty taiteen opetuksen ylimmällä tasolla. Tämä antaa minulle uutta uskoa suomalaisen taidekentän tulevaisuuteen ja odotankin kiinnostuksella, miten ajatus jalkautetaan opetukseen ja osaamisen kautta koulun ulkopuoliseen elämään. Vielä muutama vuosi sitten olin aivan varma, että taidemaailman toimintalogiikka tulee vielä kaatumaan omaan mahdottomuuteensa – ennemmin tai myöhemmin. Miksi? Koska taiteilijuus Suomessa on sidottu rakenteisiin, jotka eivät aidosti mahdollista taiteilijuuden kehitystä ja alan edistymistä. Tähän ovat suurin syypää taiteen projektiapurahat. Ne, sitovat luovuuden ainaiseen apuraharumbaan – yrittäjyyden ollessa äärimmäisen haastava laji tällä kentällä. Miksi kirjoitan näin? Siksi, että innovaatiot, joita yritetään taiteen kentällä toteuttaa yrittäjälähtöisesti kaatuvat pääsääntöisesti seuraavista syistä:

  • Rahoitusta ulkopuolisista (kaikenlaiset apurahoja ja rahoitusta jakelevat tahot) lähteistä oli ainakin vielä muutama vuosi sitten lähes mahdotonta saada yrittäjä-statuksella ja liiketoiminnallisella ajattelulla luoden muna/kana ongelman. Pienyrittäjätoiminta taiteen kentällä on harvoin tarpeeksi suurta tai omaa tarpeeksi suuria pääomia, jotta rahoituskanavat TEKESin (nyk. Business Finland) kaltaisista organisaatioita olisi mahdollista hyödyntää – ja pienyrittäjän liiketoiminnallinen kapasiteetti on rajallinen.
  • Hankkeet (esim. ESR-rahoitteiset) tekivät aidon yrittäjyyden lähestulkoon mahdottomaksi muodossa, jossa hankkeet toimivat. Kulttuurikentän ESR -hankkeisiin rahaa on laitettu viimeisen noin 10v aikana lähemmäs 20 miljoonaa; miten ne ovat todellisuudessa kehittäneet liiketoimintamahdollisuuksia kentän (pien)yrittäjille?
  • Taidekentän ulkopuolinen markkina on hyvin rajallinen. Ymmärrys taiteen mahdollisuuksista rajautuu siihen miten suuret taideinstituutiot esittävät taiteen: Tuotteina, joita ostetaan, jos ne kiinnostavat. Taidetta ei nähdä osaamisena joista voitaisiin luoda palveluita joitä voitaisiin myydä tai markkinoida ratkaisukeskeisesti esim. B2B kentällä. Taideyliopiston avaukset ovat tällä saralla kiinnostavia koska ison organisaation mahdollisuudet luoda uutta markkinaa ovat huomattavasti paremmat kuin pienen toimijan.

Yrittäjyyden keskeinen tematiikka on rakentaa liiketoimintalähtöisesti oma ansainta. Yrittäjyys vaatii riskinottokykyä, uskoa omaan toimintaan ja panostuksia, joista ei välttämättä saa korvausta. Eli apuraha-logiikka ei päde liiketoimintakentällä. Mutta jos onnistut luomaan palvelun tai kokonaisuuden, joka toimii voi se pitkässä juoksussa mahdollistaa myös muita asioita – toisin kuin apurahapohjainen toiminta – siinä on aina alku ja loppu.

Vuonna 2012 laitoin päätoimisen taideyrittäjyyden pillit pussiin. ArtShortCutin alasajo ja siitä irtautuminen oli minulle henkisesti erittäin raskas prosessi, mutta terveyteni ja hyvinvointini oli tultava etusijalle. Liikevaihto ArtShortCut:illa oli kymmeniä tuhansia euroja, mutta minulle siitä jäi muutama tuhat euroa vuodessa. En pärjännyt taloudellisesti ja jouduin tekemään lähes päätoimisesti töitä samalla kun päätoimisesti yritin. Uuvuin fyysisesti ja henkisesti. Kysymys miksi on jälleen hyvä esittää. Vastaus on siksi, että uskoin vakaasti ajatukseen taiteellisesta ajattelusta osana yhteiskunnan muutosta. Luovan talouden rakenteet kuvataiteen kentällä eivät kuitenkaan mahdollistaneet hyppyä seuraavalle tasolle varsinkaan ilman valtavaa henkilökohtaista rahallista panostusta, jota minulla ei ollut laittaa. Päätelmäni on jo vuosia ollut, että käytännössä Suomessa pienyrittäjä, joka toimii taiteen kentällä, kilpailee valtiota vastaan.

 

Kun katson kulttuurialan yrittäjien (sis. Taiteilijat) tilannetta nyt olen huolissani heidän hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. Haluankin haastaa vaikuttajat miettimään asiaa. Miksi luovalla tai kulttuurialalla toimijat putoavat siiloihin ja ovat enemmän tai vähemmän jossakin taloudellisessa loukussa mikä ei edistä luovuutta? Haastaisin myös taiteilijat ja taidekentän yrittäjät vaatimaan enemmän päättäjiltä ja olemaan avoimia toisenlaisille malleille – ja ehdottamaan uusia malleja. Yrittäjät – kuten on nyt #Slush hengessä nähty – tekevät intohimosta innovatiivista toimintaa, pyrkien ratkaisemaan erinäisiä yhteiskunnallisia haasteita omilla palveluillaan. Miksi ei samoin taidekentällä? #Artsensen Niina Nurmisen sanoja lainatakseni ”Raha on toiminnan seuraus ja jos se ei ole kunnossa tai jos hienoista töistä ei kukaan tiedä, niin rahaakaan ei ymmärtääkseni tule? Oma kokemukseni on, että asiakkaiden kanssa puhutaan sisällöistä ja vasta viimeiseksi rahasta, kun ajatukset yhdessä tekemisestä ovat kohdanneet ja kumppanuus luotu.”

Kehityksen keskiössä on se, miten taide ymmärretään vuonna 2018. Onko taide modernistinen lopputuote, joka on kehitetty (toivottavasti) taiteilija-apurahan turvin vai onko taide ajattelua, prosessiasiantuntemusta, muutoksensietokykyä ja uuden ajattelun luomista muiden asioiden muassa? Jos jälkimmäistä, sille tulisi luoda edellytykset elää ja kehittyä, ei olla kiinni 1900-luvun rakenteissa ja säälimättömässä apuraharumbassa. Apuraharumba on pitkässä juoksussa kestämätön ja epäobjektiivinen tapa rahoittaa taiteen kenttää. Se johtaa projektiajatteluun ja ainoa keino elättää itsensä on käyttää yli puolet ajasta apurahojen hakuun. Tämä ei edistä luovuutta, ei innovatiivisuutta eikä kehitystä. Taiteilijoiden työskentelyapurahat ovat asia erikseen.

Palvelupohjainen taiteen markkina on vasta pohdinnassa. Siellä on kuitenkin tulevaisuuden taiteen markkinat kaikilla aloilla. Jos seuraa liike-elämän trendejä näkyy todelliset mahdollisuudet juuri vuokrauksen, vaihtotalouden ja tieto/osaamistalouden saralla. Taiteen ytimessä on luovuus. Aito luovuus, josta syntyy uutta ja sisältöjä, on 2020-luvulla valttia.

Taiteilijat ja taiteen kenttä olisi hyvä valjastaa mahdollisimman nopeasti tähän ajatteluun ja yhteistyön malleihin – kukaan yksilö ei tule ratkaisemaan mitään yksin koska ”huippu”-yksilöiden aika on ohi. Laajasti ajattelevien ja innovatiivisten tiimien aika on nyt ja tulevaisuudessa. Ymmärtämällä tämän on taidemaailmalla mahdollisuudet pärjätä tulevaisuudessa, missä taiteen hinta-arviot ja taiteen itseisarvoilla ei niinkään ole väliä. Miksi? Koska globaalit peruselämisen haasteet yhteiskunnassa tulevat haastamaan nykyisen arvopohjan radikaalisti ja uudet sukupolvet arvottavat asioita eri tavalla. Nämä haasteet tulevat vaatimaan kaiken mahdollisen osaamisen muuttamaan suuntaa kestäväksi. Taidekentän nykyinen malli ja nykyiset taideorganisaatioiden rakenteet kuvastavat teollista yhteiskuntaa ja siirtyminen tieto- ja osaamisyhteiskuntaan on kuitenkin jo alkanut (muilla aloilla jo kymmenen vuotta sitten). Hurry up taidekenttä, älä jää jalkoihin!

2 vastausta artikkeliin “Yrittäjyyden mahdottomuuden olematon keveys kuvataiteen kentällä

  1. Hei! Hieno kirjoitus, olen täysin samaa mieltä: meillä taiteilijoilla on niin paljon osaamista, jota nyky-yhteiskunta tarvitsee, että on todella sääli, jos sitä ei pystytä hyödyntämään. Ja kun tarve havaitaan, rahaakin löytyy.

    Tykkää

    1. Näin on! Täytyy vaan tätä ilosanomaa jakaa ulospäin ja tuoda sitä arvoa itse kentälle, proof of conceptien kautta eteenpäin vaan. (sorry hidas kommentointi :D)

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s