Tutkija vaikuttajana

by: Hanna Ojamo

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon asettama työryhmä on aloittanut työskentelynsä tänä keväänä. OKM:n työryhmän tarkoituksena on laatia suuntaviivat ja tavoitteet taide- ja taiteilijapolitiikalle. OKM:n sivuilla kerrotaan lokakuussa 2017, että tärkeää työssä on tunnistaa taiteenalojen erilaisuus:

”Työssään työryhmä tarkastelee taiteen ja sen toimintaympäristön muutoksia ja niistä seuraavia muutostarpeita taiteen ja taiteilijoiden tuelle. Käsiteltäviksi tulevat mm. taiteilijoiden toimeentulon kehitykseen, alan koulutukseen sekä taiteen jakeluun ja levitykseen liittyvät asiat. Myös taiteen merkitystä ja vuorovaikutusta yleisöjen kanssa käsitellään. ” (OKM 20.10.2017)

Vaikuttaminen ja tutkimus nousevat säännöllisesti esiin mediassa ja tieteen alan ammattilaisseminaareissa. Niissä pohditaan muun muassa kysymyksiä siitä, miten tutkijan tulee käyttää asiantuntijuuttaan menettämättä uskottavuuttaan toimijana tutkimuksen piirissä. Toisten näkökantojen mielestä tutkijan ei tulisi ollenkaan vaikuttaa. (Tutkija Eduskunnassa, Pikku-Parlamentti 7.2.2018; TENK 15.3.2018)

Tässä blogissa otamme lähtökohdaksi näkemyksen, että jokainen toimija vaikuttaa osaltaan siihen diskurssiin, joka ympäröi kulttuuripoliittista työtä. Osa on näkymättömissä, osa läpinäkyvämpiä toimijoita. Siksi tutkijankin on hyvä tuoda esiin julkisesti ja avoimesti näkemyksiään liittyen vaikuttamiseen.

Yhtenä työryhmän pysyvistä jäsenistä toimii erikoistutkija Maria Hirvi-Ijäs Cuporesta. Juttelimme Rahoitusblogin tiimoilta Marian kanssa tästä vaikuttamistyöstä ja etenkin siitä, miten hän näkee erityisesti tutkijan roolin työryhmätyöskentelyssä tiedontuottajana ja osana vaikuttamista kulttuuripoliittisiin linjoihin.

Cuporen keskseisestä roolista työryhmän työskentelyssä tiedotettin OKM:ssä lokakuussa näin: ”Taide- ja taiteilijapolitiikan kehittämisen pohjaksi Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore kokoaa tietoa ja luo kokonaiskuvaa taiteilijoiden toimeentulosta ja työllistymisestä, taiteen edistämisen rakenteista, katvealueista ja kehittämistarpeista. Cuporen tiedonkoonti yhdessä Kulttuuripolitiikan strategia 2025:stä saatujen lausuntojen kanssa tarjoavat pohja-aineistoa työryhmän työlle.” (OKM 20.10.2017)

Haastattelu, erikoistutkija Maria Hirvi-Ijäs, CUPORE

Rahoitusblogi 25.3.2018

HO: Tutkijuus ja vaikuttaminen. Miten näet tutkijan toiminnan poliittisen päätöksenteon tukijana? Miten me voimme vaikuttaa? Miten meidän pitäisi vaikuttaa sinun mielestäsi ja tuoda osaamistamme esiin, että se on uskottavaa? Oma näkemyksesi asiasta liittyen omiin ajankohtaisiin tutkimusintresseihisi.

MHI: Tutkijoiden tehtävä on tehdä tutkimusta mahdollisimman tarkkaan ja läpinäkyvästi. Täyttä objektiivisuutta ei kukaan voi saavuttaa, mutta pyrkimys on oltava oman positionsa tiedostaminen ja sitä kautta myös oma valta-asemansa. Cuporessa tutkimme paljon hallinnollisia prosesseja, katsomme tilastotietoja kriittisesti ja seurataan ilmiöitä muun muassa asenteita ja arvonäkemyksiä. Vahvuutemme on tiimityöskentely ja monialaisuus, eli kukaan ei toimi yksin ja avoimuus toisten tulkinnoille ja kritiikille on tärkeää.

Pahin vihollisemme on aikataulut ja usein tutkimusta hankaloittaa puutteelliset tiedot – primääritietojen keruu ja arviointi on aikaa vievää puuhaa, jotta jotenkin voisi saada luotettavaa tietoa.

Uskottavuus on luotettavien tietojen, prosessien läpinäkyvyyden ja oman positionsa tiedostamisen varassa.

HO: Työryhmätyöskentely ministeriössä. Poliittiset prosessit ja kulttuuripolitiikka: Kuvaile yleisesti työryhmätyöskentelyä ja millaiseksi sen koet tutkijana.

MHI: Työryhmä työskentelee poliittisessa järjestelmässä, mikä säätää aikataulut, kontekstualisoiva lainsäädäntö ja protokolla. Tutkijana on oltava tietoinen näistä realiteeteista ja samalla pyrkiä tuomaan tutkittua tietoa eri näkökulmista keskusteluun. On aika vähän mihin voi suoraan ”puuttua”, mutta tutkijaroolissa voi tuoda esille uusia näkökulmia, tulkintoja ja johtopäätöksiä.

HO: Ajatuksiasi ja huomioita liittyen ministeri Terhon taide- ja taiteilijapoliittisen työryhmän työskentelyyn 2017 – Cupore toimii keskeisenä tahona ryhmän työskentelyssä. Miten ryhmä tulee mielestäsi vaikuttamaan kulttuuripolitiikkaan Suomessa konkreettisesti? Mitä seikkoja mielestäsi tulisi ottaa esiin?

MHI: Olemme työskennelleet nyt muutama kuukausi ja toimimme tematisoidun suunnitelman mukaan – eli joka kokouksessa tuodaan eri teeman kautta esille taide ja taidepoliittisia asioita – esim. rahoitus, toimeentulo, koulutus jne.

Työskentelyä ohjaa virkamiehet ja puheenjohtaja ja tuomme tutkijoina mukaan tausta-aineistot, mallit ja tulkintoja niistä.

Työryhmän työtä kehystää aikaisemmin mainitut poliittiset realiteetit ja kulttuuripolitiikka on vain pieni osa yhteiskunnallisissa rakenteissa. Yleiset kulttuuripoliittiset linjaukset on tehty Kulttuuripolitiikan strategiassa, työhön vaikuttaa myös jonkun verran VOS-uudistus, mutta myös muut työryhmät kuten laki kuntien kulttuuritoiminnasta, aluepolitiikasta jne. Vahva taustatekijä on myös aiemmat selvitykset mm. nk. Brunilan työryhmän raportti, jonka pohjalta kulttuuriministeri on jo tehnyt joitain aloitteita.

Työryhmä pystyy toivottavasti selkeyttämään taide- ja taiteilijapoliittisia linjauksia kaiken muun sisällä.

HO: Kansainväliset suuret linjat kulttuuripolitiikan alalla. Kuinka ne näkemyksesi mukaan vaikuttavat meillä?

MHI: Kulttuuripoliittisia linjauksia ei välttämättä tehdä kaikilla tasoilla. YK, Unesco, Euroopan neuvosto, EU, Pohjoismainen neuvosto ja ministeriöneuvosto jne. toimivat yleisellä tasolla yhteisiin sopimuksiin nojaten – mm. diversiteetti sopimus, YKn tavoitteet 2030, kestävä kehitys, sananvapaus ja yhdenvertaisuus jne. Nämä näkyvät kulttuuripolitiikan strategiassa pohjataustana ja toteutuu erilaisten rahoitusohjelmien kautta. Myös luovan talouden nousu keskusteluun 10 vuoden tauon jälkeen näkyy mm. rahoitusohjelmissa liittyen kehittämiseen ja kansainvälistymiseen.

Tämän haastattelun teon aikaan (22.2. – 25.3.2018) keskustelu kävi kuumana VOS-laista ja sen seurauksista taidelaitoksille. Ministeri Terho linjasi mm. 13.3.2018 viitaten Tampereen Työväen Teatterin mahdollisiin leikkauksiin, että ”miljoonaleikkaus olisi katastrofi”:

”Kulttuuriministeri Sampo Terhon mukaan (teatterilaisten Tampereella tiistaina esittämät) näkökulmat ovat tärkeitä siinä harkinnassa, mitä tehdään koko VOS-uudistuksen — suhteen.” (Yle 13.3.2018)

tags: #cultural policy #arts organizations #funding #leadership #law #research #lakiesitys #vos #kulttuuripolitiikka #rahoitus #tutkimus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s